Yks ikuisuusprojekti
O-ou. Vuosi sitten ostin innoissani ontelokudetta ja aloitin maton virkkaamisen ysin koukulla. Tietysti ensin piti kastella ja kuivattaa kuteet, kärsimättömälle aika paha tilanne. No, itse virkkaaminen meni nopeasti, mutta yksi vyyhti kumpaakin väriä loppui äkkiä, ja meni vuoden päivät ennen kuin sain ostettua uudet. Nyt sain, ja nyt se on valmis. Sopii kissankin väreihin kivasti. Mustia raitoja on seitsemän ja valkeita kuusi. Pehmyt on kävellä. Mutta ehkä seuraavaksi jotain kevyttä.
Ihana!
VastaaPoistaOlen kyllä ihan äimän käkenä... M
VastaaPoistaTosi kivan näköinen!
VastaaPoistaMut hei mä en kyllä ole kutistellut kudetta. Kauhee homma. Mä vaan sitten varaudun siihen, että ekassa pesussa kutistuu, mutta eihän siinä sen kummempaa. Tietysti, jos haluu, että matto on ja pysyy sentilleen tietyn mittaisena myös pesun jälkeen, niin sittenhän se on paikallaan. Ja kangaspuilla jos tekee loimeen.
Okkei,
VastaaPoistahyvä tietää, se on kyllä aika kauhee homma kun sitä kastelee ja kuivaa ja selvittää. Ehkä ens kerralla vaan suoraan asiaan.