Villatakki (Manos del Uruguay Alegria)



Kävin Berliinissä muutama viikko sitten. Melkein ensi töikseni otin kartan käteen (tai siis karttasovelluksen, jota ei tietty voinut selata hanska kädessä ja sit tietty jäätyi kädet) ja lähdin etsimään Knit Knit -nimistä lankakauppaa, jonka olin bongannut niinikään kätevästä Knitmap-sovelluksesta. Se listaa minkä tahansa kaupungin lankakaupat, ei hassumpi kaveri.

No, oli aika kylmä. Satoi aika paljon. Kauppa oli aika paljon kauempana kuin kuvittelin. Mutta oli sentäs kivoja lankoja. Ostin parit Manos del Uruguayn langat, joita en voi vastustaan oikeastaan eniten siksi, että lapussa lukee käsin kirjoitettuna just sen uruguaylaisvärjärin nimi, joka on värjännyt kunkin vyyhdin. Ah.

Koko loppumatkan mietin sitten, mitä alkaisin tehdä näistä Manoksista, ja aloitinkin jo paria eri huivia. Mutta ei, olin pitkään miettinyt villatakkia tälle tyttölapselle. Etsin Ravelrystä ohjeen, jota sovelsin vähän sinnepäin, lähinnä levennysten ja mittojen suhteen. Halusin saumattoman eli ylhäältä aloitettavan, ja se on kyllä parasta, ettei tarvitse ommella epätoivoisesti osia yhteen, koska sellainen ei sovi mun luonnolleni yhtään. Kappaleet jää lojumaan johonkin nurkkaan, kunnes niitä ei enää jaksa edes katsoa.


Mutta hei, tämä tuli nopsasti ja se istuu hyvin eikä edes kutita. Jee! Sitä voi oikeasti käyttää. Jee! Sitä on käytetty jo koko viikko päiväkodissa. Jee!


Nappeja ei ollut kuin eripareja, mutta ne sopiikin oikeastaan hyvin. Lankaa oli kaksi 100 gramman vyyhtiä, ja vähän jäikin. Niissä oli vähän eri värisävyt, joten vuorottelin lankoja eri kerroksilla, ja loppuväritulos on ihan vinkeä.


Kommentit

  1. Oi se on nätti ja kivasti värikäs!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Aika ihan lanka kyllä, ja oikeesti kerrankin sellainen, että tulee varmasti käytettyä.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit